Tiedätkö, miten tuloslaskelma, tase ja kassavirta liittyvät toisiinsa ja miten ne liittyvät päivittäiseen työskentelyysi? Ymmärrätkö näiden keskinäisen vaikutusmekanismin ja tiedätkö oman yrityksesi tilanteen? Harva uskaltaa tunnustaa, ettei ymmärrä.
Satunnaisvaihtelua esiintyy organisaation toiminnassa aina, niin tilausvirrassa (määrä, aikataulu) kuin resursseissa (joku sairaana, kone rikki). Jokaisessa toimitusketjussa jokin elementti joustaa juuri saman verran. Jousto voidaan laittaa A) varastoon, B) toimitusaikaan (eli työjonoon), C) kapasiteetin käyttöasteeseen tai D) näiden yhdistelmään. Jos tätä ei erikseen päätetä, jousto useimmiten ajautuu varastoon tai toimitusaikaan.
Päättämällä, että käyttöaste joustaa, voidaan työjonot poistaa. Tällöin on hyvin usein mahdollista pudottaa toimitusaika kymmenesosaan. Silloin ei enää tarvitakaan suuria varastoja. Jos varastot saadaan vaikkapa viidesosaan, putoaa myös varastoista aiheutuva kustannus viidesosaan. Tämä säästö sataa suoraan tulokseen, joka usein on moninkertaistunut. Lisäksi vapautuneella pääomalla voi esimerkiksi lyhentää lainaa tai rakentaa uuden tuotantolinjan. Avainasemassa on toimialakohtainen varastointikustannus, jonka suurimmat tekijät ovat hintaeroosio ja epäkuranttiusriski.
Eräässä tapauksessa analysoitiin Italiassa sijaitsevan tehtaan yhden tuoteperheen todelliset toimitusajat. Ilmeni, että on täysin mahdollista pudottaa asiakkaalle luvattu toimitusaika 45 päivästä kymmenesosaan eli neljään päivään, koska jalostava aika, jona tuote valmistetaan, on alle 24 tuntia. Uusi toimitusaika voisi hyvin olla 4 päivää.
Varastot (100 MEUR) voitaisiin tällöin pudottaa viidesosaan (20 MEUR), josta siis saadaan kertaalleen kassaan 80 MEUR.
Varasto on jatkossa 80 MEUR aiempaa pienempi. Jos varastointikustannus on 25 % varaston arvosta (harvoin alle sen), on vuotuinen säästö 25 % x 80 MEUR = 20 MEUR. Tämä säästö tulee suoraan tulokseen, joka vuosi verrattuna lähtötilanteeseen.
Voisiko sama olla mahdollista omassa yrityksessäsi?
Se selviää tekemällä toimitusketjun kevyt ”terveystarkastus”, jossa tutkitaan kaksi asiaa:
- Onko mahdollista lyhentää läpimenoaikaa radikaalisti, esimerkiksi kymmenesosaan nykyisestä?
- Jos on, paljonko varastoja voidaan pienentää ja paljonko niistä vapautuu pääomaa ja säästyy kustannuksia?
Näiden tietojen pohjalta voidaan laskea, kannattaako panostaa ylimääräiseen kapasiteettiin, joka mahdollistaa alhaisen käyttöasteen, työjonojen poistamisen ja sitä kautta pienemmät varastot. Eräässä yrityksessä tingittiin 1 %-yksikkö myyntikatteesta. Tällä saatiin 14 % lisää kapasiteettia ja jonot pois. Varastointikustannuksen säästön kautta saatiin myyntikatteen menetykseen nähden monikymmenkertainen hyöty, joka realisoituu vasta taseen kautta.
Jos alkaa näyttää siltä, että jousto kannattaa sijoittaa kapasiteetin käyttöasteeseen, ei hyötyä tule ennen kuin toimintatavan muutos on myös käytännössä toteutettu. Tavallisesti tällainen toteutusoperaatio maksaa itse itsensä muutamassa kuukaudessa.